Edel ku slavilaižed tuliba Il'mjärvehe da Volhovjogehepäi da tehtihe vikingiden ezmäižed päivnouzmpolen matkad, kesk Ladogad da Vauktad järved - vepsläižiden igahižil elotahoil - oliba elänuded Baltian meren suomalaižed rahvhad, kudambad panliba maha ičeze kollijoid kaivatud kopihe dai «kollijoiden pertižihe» - madalihe man pale tehtud parz'pertižihe.

Ezmäižen ičeze matkan Vepsän male om tehnu (1824) Aleksandr Sjogren, i hän rindati vepsläižid da ves'-heimon-rahvast, kudamban polhe johtuti ičeze kirjas gotilaine monah Iordan (1. 550 e. Hr.). Sigä johtutadas mugažo čudid, merälaižid da mordvalaižid. Tundub, miše vezite Volgan kal't Pohjoiževropaspäi arabiden maihe oli jo tetab Evro-pas.

Vikingiden aigan Wizzi- dai Wiz-nimine rahvaz oli hiivin tutab: sen polhe johtutadas tetabas Adam Bremenilaižen hronikas (läz v. 1075). Arabilaižiden mantedaimehiden da kirjutajiden tekstoiš starinoitihe kosketusiš, kudambad oliba olnuded kesk vanhvepsläižid da Volgan Bolgariad, vikingiden aigan olnut möndkeskust, kesk islamilaižid da Bulgaria-nimišt lidnad, kudamb sijäzihe pohjožrahvhiden röunanno.

Nestoran hronikan mödhe vesid (ves'nimižen heimon rahvaz) oliba Vauktan järven (venäks Beloje ozero) ezmäižed elijad. Edemba hronik starinoičeb, kut vesid iihtes toižiden pohjoižmaidenke oliba kucmas (v. 862) var'agid (vikingid) man valdižtmele. Princan Riirikan velT Sineus tuli valdha Beloozerha. Necen hronikan mödhe vanhvepsläižed-ki oliba tehmas Vanh-Venävaldkundad.

Volhovjogen randal siindui 700-voziden keskel Staraja Ladoga -nimine lidn (Vanh Ladoga), sagoiden Aldeiguborg, kudamb tegihe edembaižen keskrahvhiden möndkeskusen, neniden tahoiden tavaroi-den da käzitöiden möndsijän. Volhovjogen kal't vikingid da «russid» vediba suvipolhe oružjtavaroid, orjid, nahkoid. Arabian halifatan maišpäi tuli Vanh-Venämale, Suomehe i Skandinaviaha hobed, kudam¬bad tosketihe parahimil vozil Taškentan ümbrištospäi 30000 kilod. Päivnouzmpolen möndmaht lujs kazvoi i kazvatoiti möjid sijäližiš eläjišpäi, kudambiden abul pidetihe möndsijäd da mösketihe nahkoid. Arheologian kaivandad ozutaba, kut jo 780-vozil Staraja Ladogas tehtihe stökulhel'mid, kudambile vajehtadihe arvokahid nahkoid. Stökul- da kivihel'mid löudleskeldas-ki enamban kaiked levedal pohjoižagjal. Päivnouzmpolen möndmaht lujas vajehti pohjoižrahvhiden kul'turkuvad. Igahižed rahvhad oma otnuded ičeleze verhan mahapanendveron, käpin, i kaumihe (vai käpihe) paneleškatihe uzid kaluid: hiiväšti tehtuid oružjid da čomitesid.

Kaiked vanhembid käpid tegeškatihe Ladogan randištole jo vodel 860, pigai mugažo Paksjogen da Ojat'jogen ala joksendtahoile. Neniš käpiš oma jäl'ged, kudambad oma jänuded vanhoiš «kollijoiden pertižišpäi»: sid'päi nägui, miše muzikoiden täht om olnu päivnouzm-pol', akoiden täht päivlaskmpol'; om olnu ledensijä i kalud, kudambid pidi necen sijän täht: katil, rehtil' i kouk. Neniden kaluiden sur' lugu-mär starinoičeb, miše nahkmönd oli sirdnus jo edahan. 900—1000 voziden haudoišpäi om löuttud äi surid veiccid vai mecid, keihidenlo-puid, voinkirvhid, mi sanub, kut sijäeläjiden keskespäi om kaznu aktivine grupp, ozakaz mechudel da möndal. Kaik nece abuti, miše oli zavodnus metalkaluiden da čomitesiden tegend da käzitöiden kazvand. Necil taholpäi - enamban kaiked Paksjogen randalpäi - om löuttud puhthid skandinavilaizid haudoid, kudambad sanuba, miše vanhvepsläižidenke rindal hätken eliba skandinavad: nahkoiden ostajin da möndkesketajin. Vauktan järven (venäks Beloozeron) ubmrištos, hronikan mödhe - ves'heimon eländtahoil, käpid om vaiše iiks' grupp, Kama-jogel. Käpiden röun päivnouzmpolel om kuti vezištjagadim Baltian meren da Volgajogen keskel: Vauktan järven suvipolel Cagoda-jogen sires kaummäthad oma vanhvenälaižed, a Suda-jogen käpid oma igahižed tägälaižed, suomensugulaižed; heimrahvhad oma otnuded ičeleze necen kaumoiden veron. Necen veron andajad voinuiziba olda mugazo Ladogan suvipäivnouzmpolen vanhvepsläine rahvaz, kudamban kul'turas om äi mugoižid-žo pirdoid.

Suda-jogel änikoici 500-1200-vozil sijäline vanhvepsläine kul'tur, kudambal oli olnu jo ezmässai vahv iihtenzoituz Volgajogen suomalaiž-ugrilaižidenke (merälaižidenke, mordvalaižidenke i muromalaižidenke) kul'turoblastinke. Neniden eläjiden kaumznaman oli olnu völ 900-vozil «kollijoiden pertine». I vaiše voztuhiden vajehtesen aigan nenihe kul'turihe oli tulnu Baltian meren znamoid. Uksjäine arheologil ope-teldud eländtaho sanub raudan vaumižeses da tegemizes, metalčomitesiš da lukaluiden ladimižes, keskrahvhiden möndkul'turas (päivlaskmpol'žed dengad, päivlaskmpol'zed da päivnouzmpol'žed comitesed, bolgarialaine keramik). Lukaluiden tegemizes oli ottud enamban kaiked majagiden luid, mi sanub, miše pit'kkarvnahkoiden kul'tur da mönd oli olnu lujas znamasine sijäližes elos.

Vauktan järven da Seksna-jogen vanhjändused oma 800-voziden lopuspäi da 900-voziden augotišespäi. Tedaimehil opeteldud eländtahod da kaumžomad oma tulnuded meihesai Baltian meren suomalaižes suguspäi — nece om ves'-heim, vai vanhvepsläižed. Möhäized 1000— 1200 voziden eländtahod, kudambid om koumhe kerdha enamb, starinoieeba uziden eläjiden tulendan polhe.

Slavilaižen kul'turan jäl'gid voib homaita jo 900-vozišpäi, no vägekaz tulend zavodihe vaiše läz 1000 vot i siloi se oli iitenzoitnus suomalaiž-ugrilaižiden elementoidenke kut comitesiš muga keramikas-ki. Necen aigan eländtahod da kaumžomad oliba pened; nene kundad oleskeliba vaiše 25—40-hengelized. VilTankazvatand om tulnu voz'tuhiden vajeh¬tesen aigan iihtes uziden tulnuziden Novgorodaspäi eläjidenke.

Šeksna-jogen randale kazvoi 900-vozil kaks' ut surembad eländtahod: Beloozero-jogen üläjoksendale i Krutik, 30 kilometrad suvehepäi. Molembad oliba käzitön da möndan keskusin, möndteiden znamusijin.

BeJoozeron kaiked vanheinbas kufturžiruspäi om Jöudnus parz'pertiden alandusid, puil kattud katusiden da kurgesižiden aidoiden jändusid. Nene jändused oma suomalaž-ugrilaižen aidtipan kaikid vanhembad ozutesed. Löudkaluiden keskes om raudaspäi, mujumetallaspäi, luspäi i puspäi tegendoid i mugažo savivalamižen jäl'gid. Mugoižid kaluid om äi: stökulhel mid, kudambišpäi enambad om todud Skandinaviaspäi, päivlaskmmaiden hobedoid dengoid, skandinavilaižid da Baltian meren suomalaižid lapoid, lukloid; Kama-jogelpäi - tulusid bronzal žomita-dud pangoidenke, frizilaižid sugid, vizantilaižid stöklaspäi tehtuid kaludimrenghid, bolgarialažt keramikad i amforoid Mestamerespäi; meripihkad Baltian merespäi, pähkmid.

1000-voziden ezmäižel nelländesel vanhvepsläine lidn paloi. Sen pale tehtud uz' lidn 1100-1200-vozilpäi om jo vanhvenäläine, i sen lidnan eläjid jo kuctihe «belozerci», mi znamoičeb vepsäks Vauktan järven eläjad. 1300-voziden lopus lidnan eläjad sirdihe udhe tahoze, Vauktan järven randale, kus siindui niigud'aigaine Belozersk.

Krutik oli olnu vanhvepsläine käžitö- i möndkeskuz, kudamb lopihe jo 900-voziden ezmäižel koumandesel, konz slavilaižed völ ei tulnugoi necile tahole. Eländtahoilpäi ei löudnus manradoiden löudandoid, no oli äi kaluid da lezid metalradoiden täht, čomitesid, sepan da kuldsepan tökaluid i azjoid; sarvespäi da luspäi tehtuid da pol'loptuid kaluid. Löudandoid enamban kaiked om möndoblastispäi; sid' oma stökul- da kivihel'med, skandinavižed, Baltian meren suomalaižed da päivnouzmpol'žed eomitesed, bolgarialaine keramik, arabilaižed den-gad; vedatimeažad da jiigendused. Mectusel oli sur' znamoičend; sille ozutaba mugoižed löudandad, kut keihiden da noliden lopud, pismäižed da amuletad: sarvespäi vesttud majagan kuvad, reigakahad kondjan da nädan hambhad. Lukaluispäi kaks' koumandest löudandoispäi oli tehtud mecživatan luspäi, kus kaikid enamban -majagan luišpäi. Arabilaižed kirjutused starinoičeba majagan nahkoiden polhe, kudambid tosketihe Bolgariaha «Visun maspäi».

Vikingiden aigan vanhvepsläine elandtaho ulutui Ladogan suvipäivnouzmpolist randistod i oli Vauktaha järvehesai i Vblgan ladvjogihesai, kus heiden susedan oli jo Vblgan suomalaiž-ugrilaine rahvaz - merälaižed. Hot' Ladogan da Vauktan järven keskel om-ki Baltian meren da Vblgan vezistoiden vezijagadim, iihtenzoituz kaken-se oli, sidä tehtihe madme vedaden. Ojat'jogelpäi vedetihe Suda-jogehe, Paksjogelpäi - Kolpjogele i Säs'jogelpäi - Cagoda- da Mologajogele; sigäpäi jo Seksnajogen kal't Vblgale. Neniden veziteiden polhe starinoieeba mugažo pidust' teid 800—1000 vozilpäi löuttud dengpeitsi-jäd.

Vauktan järven vanhvepsläižed jäiba 1000-vozil Venäspäi tulnuziden uziden eläjiden alje. Vanhvenän valdmehišt tahtoi otta ičeze valdha necida strategist da ližad tojad vezited. Vauktal järvelpäi kebnas oli putta Anižjärvele, pohjoiž-Dvinale, mugažo šeksnan kal't suvehe. Necida ted pidust' mugaž kebnas voi putta Zavoločjehe, Vauktale merele da Uralale.

Vodel 1000 vanheJäjad tahtoškanziba vastustada neclda painandad, no vastustuz Suzdalin mas, kuna mugažo muliii Vauktan järven-ki oblast', oli kumartud v. 1024, Jaroslav-valdmehen aigan vesilaižed sirdihe tägäpäi Vepsän mägištole Ojatin, Paksjogen da Sudan ladvoile, kus hotkas mäneškanzi assimilacianprozessad rahvhanke, kudamb jo eli sigä.

Neniden assimilacianprozessoiden rezul'tatan oliba-ki vepsläižed. Ladogan päivnouzmsuvirandal i Suda-jogel vanhvepsläine elo da kul'tur sirdihe edemba ani tunas 1200-vodhesai.

Uhtes vepsläižidenke i kaiken niigiidläižen suomalaiž-ugrilaižen Pohjoiž-Venämanke pidab tarkastelda mugažo kiizund Biarmian i biarmilaižiden polhe, elokahan rahvhan polhe, kudamb eli möndal i kudambanke norvegilaižed oliba iihtenzoituses völ vikingiden aigaspäi lähttes. Kaikid tetabamb i vanhemb kirjutuz, kus johtutadas hoštabsarnališt Biarmiad, om kunigahan Alfred Suren 800-voden lopuspäi niigiidläižen aigan mödhe tehtud Orosiusan istorian känduz. Sigä norvegilaine Ottar starinoičeb ičeze merimatkan polhe (voib olda, 870-899 vozil). Pohjoiž-Norvegiaspäi pidust' Jämeren randad päiv-nouzmpolhe. Matk oli 15 päiväd, no taho, kuna Ottar tuli, niigiigläižhe-ki aighasai ei ole sel'ged, i necen polhe tähäsai om äi tedoridoid. Erased tedaimehižpäi uskoba, miše hän tuli Varzuga-jogen suhu Kanta-lahtehe, toižed oma mugošt melt, miše biarmilaižed tuliba Kolaspäi da Vauktan merespäi suvehe, i Ottar tuli Pohjoiž-Dvinahasai. Piihän Olegan sagas sanutas mugažo toižes matkas, kudamb oli läz 1026 vot, kus norvegilaižed Karle, Gunstein i Tore Hund tuliba Biarmian maha Vinujogen kal't, kuspäi heile uddaihe ostta äi oravan-, majagan- da sobolinnahkoid. Jarmarkan jäl'ghe mehed oliba murendanuded kaumžoman i venuded biarmilaižen Jomal'-jumalan lahjoid.

Norvegilaižed matkad Biarmiaha lopihe 1200-vozil augotišes. Ne-cen-žo aigan mugažo oma starinad pagenuziž Cingiz-hanaspäi biarmilaižiš. Skandinavilaižed kesk-aigaižed kirjutused starinoičeba Biarmian polhe, «necenpoližen» da «senpoližen» polhe; lähembaižen, voib olda, Kolan nemel olebas, i edahaižes, Vauktan meren taga olebas. Muga sagoiden Biarmia, sijäzihe Vauktal merel, Onega-jogen da Varzu¬ga-jogen keskel, da Pohjoiž-Dvinan-jogen alajoksendan oblastiš. Biar-miaspäi lähttihe kävelemha Ladogale i Volhovjogele, Aldeigjuborgaha.

Sikš tedod Biarmian eländtahon polhe oma ridaližed, da völ Vauk¬tan meren randoil ei ole löuttud jäl'gid mugoižes eländtahos, ei -möndsijid, kudambiš sagoiš om sanutud. Voib olda, miše Biarmia-terminan znamoičend om olnu aigan jokstes vajehtanus, i znamoičeškanzi oblastid eländtahon röunoiden taga, kus mösketihe arvokahid nahkoid, a ice nece oblast' aigan jokstes peneni, ku oli avaitud elon täht sured da levedad taiga-tahod. Tedaimehed äjan oma meletanuded, ked nene biarmilaižed voinuižiba olda. Hö oma ü mel’t vaiše siš, miše nece oli suomensu gulne rahvaZo Ottaran kurjutuslšpäl tetas, miše saamalalžed da biarmilaižed pagižiba kelil, kudambad koskuiba toine toižhe. äjiden tedaimehiden meliden mödhe bjarn om skandinavine vajehtez sanaspäi perm. Pohjoiž-Dvina-jogespäi oli hiivä iihtenzoituz Kama-jogehesai, Permin oblastihesai, kus vanhraudaigan änikoiči korged kul'tur i kuspäi kul'turanlainhed tuliba Suomehe i Pohjoiž-Finnoskandiaha. Kustaa Vilkunan mödhe bjarm (biarm) vai perm-sana znamoiči mittušt-se azjad, mehen radod, a ei sidä, miččen rahvhan rahvhanik mez' om, i permid oliba karjalaižed möi-mehed. Heikki Kirkižen mödhe nimi biarmid znamoiči Pohjoižiden — komiden, vepsläižiden da karjalaižiden — rahvhiden gruppid, kudambad möskenziba pit'kkarvnahkoid.

Ozoitesiližišpäi Zavoločjen čudin oblastišpäi, kudamb sijäzihe vanhkeskaigan Suhona-jogespäi pohjoižehepäi i kudamban röunan päivnouzmpolel oli Pohjoiž-Dvinan-jogen kesk- da alajoksend i Vaga-jogi päivlaskmpolel, i kudambal oliba parahimad vilTmad kaikel pohjoiž-oblastil, om löudnus 1000-1200-vozilpi käpid, kus kaluiden keskes oli kut Baltian meren suomalaižid muga i päivnouzmpol'-suomalaižid. Kaumoiden parz'alanduz — igahižen pohjoižoblastin suomalaiž-ugrilaižen rahvhan päznam-ki andab mugažo ridaližid tedoid iihtenzoituses Baltian meren suomalaižiden rahvhidenke.

Vanhvepsläižiden radsisteman i kul'turan painandan polhe toižiden rahvhiden pale om sadud uzid materialid jäl'gmäižil vozil käpiden kaivandusišpäi Anižen tagaižes nem'maspäi i pohjoižrandištospi. Om löuttud sel'ktoid iihtenzoitusid Ladogan suvipäivnouzmpol'žen randišton käpkul'turanke, i ned sanuba rahvhan sirdamužen polhe suvespäi pohjoižehe.

Melentartuižid kaumžomid om löudnus mugažo Kolan nemen suvirandištol Varzuga-jogen hural randal, Kusemen-nimižes kiiläspäi. Kaumžomišpäi vanhemb om 1000—1200 vozilpäi i toine 1100-vozilpäi toižel koumandeselpäi - 1200-vozilpäi ezmäižel nelländeselpäi. Löudandoiden čomitesed oma mugoižed, kudambad oliba olnuded Ladogan päivnouzmpol'žel randištol i Vauktal järvel, no vähäižel koskuba mugažo Vogan löudandoile. Löudandoiš-kaluiš segoitihe Baltian meren suomalaižed, Vblgan suomalaiž-ugrilaižed i permilaižed tradiciad. Antropologian polespäi kollijad oliba lähemba saamalaižile. Om-ik kiizund suomalaižil assimiliruitud saamalaižiš — völ iihtes pohjoižes rahvhan gruppas, kudamb mugažo möskeli pit'kkarvživa-toiden nahkoid?

1100-vozil sur' pala neciš oblastišpäi oli jo Vanh-Venävaldkundan palan. Vbdelpäi 1137 olebas azjkirjas johtutadas Novgorodan pogostad - valdkundale maksunkerandsijäd - änižel tagaižel oblastil, äniž- da pohjoiž-Dvina-jogel. Sur' oblast', kus konz-se oliba elänuded suomalai¬ žed heimrahvhad, oli leikatud paloikš, kus vanhvepsläile tuliba tetabad tahod, miččil heid niigiid'-ki tutas.

Arheologian material om pit'kha olnu iiksjäine vepsläižiden vanh-istorijan da kul'turan polhe tedoid andai lähte. Sen jäl’ghe, konz 1200-vozil mahapanendvero vajehtihe I tegihe kuti hristianoil, arheologian materialid enamb jo ei tulend i vepsläized «kadoiba». Keskaigan maks-kirjad i mugažo uden aigan kirjutused ei sanugoi ni-midä melentartušt vepsläižiden polhe. Zavodihe mugoine pit'k aig, eskai äi voz'sadoid oli männu, konz vepsläižiden polhe ei kulund ni-midä. Necen periodan oli lopnu A. J. Sjögren vodel 1824, konz hän «löuzi» mugoizid rahvhan gruppid, kudambad kucuiba ictaze «vepsläižed», «liidikeled», «cuharid». Neniš gruppiš Sjögren tundišti vanhigašt ves'-heimospäi sundnut rahvhast.

Vepsäks om kändnu Nina Zaiceva
VEPSÄ/ Vepsänmaa
MIKKO SAVOLAINEN, Atena, 1998.